SUOMALAISTEN KANSALAISJÄRJESTÖJEN JULKILAUSUMA KOSKIEN ISRAELIA VASTAAN SUUNNATTUA VALHEELLISTA APARTHEID-KAMPANJAA

28.2.2022

Me allekirjoittaneet kansalaisjärjestöjemme edustajat ilmaisemme syvän huolemme useiden kansalaisjärjestöjen levittämistä valheellisista apartheid-syytöksistä Israelia kohtaan. Viimeiseksi tähän rintamaan liittyi Amnesty International, joka julkaisi aiheesta raportin helmikuun alussa.

Amnestyn raportti – kuten muutkin vastaavat raportit – vaikenee täysin palestiinalaisesta ja ääri-islamilaisesta terrorista ja antisemitistisestä kiihotuksesta Israelia vastaan. Se käsittelee kaikkia Israelin puolustuksellisia toimia ikään kuin ne tapahtuisivat keskellä rauhaa ja niiden motiivina olisi rasistinen halu sortaa. Tällainen kontekstin täydellinen puuttuminen vinouttaa perustavanlaatuisesti kuvan tilanteesta.

Pelkästään viime vuonna (2021) palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät israelilaisia vastaan 30 puukotusiskua, 12 ampuma-asein tehtyä iskua ja 8 iskua, jossa tekijä ajoi autolla väkijoukkoon. Mellakoita, joissa kiviä ja molotovin cocktaileja heiteltiin liikkuviin ajoneuvoihin, tapahtui 1 700 kertaa. Gazasta ammuttiin 4 400 rakettia israelilaisiin siviilikohteisiin.

Amnestyn raportti puhuu ”väkivallattomasta kansanvastarinnasta” ja ”pääasiassa rauhanomaisista mielenosoituksista”. Se käyttää esimerkkeinä Israelin ”rotusorrosta” sen Hamasin johtajiin kohdistamia toimia. Se kutsuu Euroopan unionin terrorijärjestöksi luokittelemaa PFLP-järjestöä ”poliittiseksi puolueeksi, jonka Israel on kieltänyt”.

Amnestyn raportti vääristelee kuvaa tilanteesta myös sekoittamalla Israelin kansalaisille kuuluvat oikeudet ja niiden puuttumisen ei-kansalaisilta ikään kuin kysymyksessä olisi rotusortojärjestelmä. Tämä on täysin kansainvälisen lain vastaista. Mikään sopimus ei vaadi valtioita antamaan kansalaisille kuuluvia oikeuksia niille, jotka eivät ole maan kansalaisia. Kaiken rodullisen syrjinnän lopettamiseen pyrkivässä ICERD-sopimuksessa mainitaan erityisesti, että sen tarkoitus ei ole rajoittaa valtioiden oikeutta antaa kansalaisilleen oikeuksia, joita ei ole muilla, tai asettaa ehtoja sen suhteen, miten ne myöntävät kansalaisuuden.

Amnestyn raportti esittää Oslon sopimukset, jotka solmittiin osapuolten neuvottelujen tuloksena ja joiden perusteella palestiinalaisten itsehallinto perustettiin, ikään kuin ne olisivat Israelin keino ”segregoida” (rotuerotella) palestiinalaisia. Jopa palestiinalaishallinnon jakaantuminen Fatahin ja Hamasin keskinäisten taisteluiden seurauksena vuonna 2007 esitetään raportissa Israelin suunnitelmana segregoida palestiinalaisia.

Raportti esittää Israelille lähes 50 vaatimusta, muun muassa että sen pitää vastaanottaa 5 miljoonaa palestiinalaispakolaista ja heidän jälkeläistään, lopettaa kaikki Gazan rajojen valvonta ja purkaa turva-aita. Näiden toteuttaminen tarkoittaisi ääri-islamilaisten terrorijärjestöjen vapaata toimintaa alueella ja sitä, että Israelin sijalle perustettaisiin arabimuslimivaltio, jossa juutalaiset olisivat vähemmistönä. Palestiinalaishallinnolle Amnesty osoittaa kaksi vaatimusta: että sen pitää ”dokumentoida Israelin apartheid-rikoksia” ja että sen pitää lopettaa kaikki yhteistyö Israelin kanssa, erityisesti terrorismia ehkäisevä turvallisuusyhteistyö, joka ”auttaa ylläpitämään apartheid-järjestelmää”.

Jokaisesta maasta löytyy korjattavaa ja ongelmia, mutta suurin osa Amnestyn raportin mainitsemista esimerkeistä ”rotusorrosta” on vääristeltyjä. Raportin johtopäätökset ja vaatimukset ovat täysin suhteettomia verrattuna siihen, mitä muissa maissa tapahtuu. Maailmassa on paljon maita – ei vähiten Israelin naapurustossa Lähi-idässä – missä demokratian periaatteet eivät toteudu ja vähemmistöjen oikeuksia sorretaan isossa mittakaavassa. Amnesty ei kuitenkaan vaadi näiden valtioiden tuomitsemista ja eristämistä apartheid-järjestelminä.

Israelin arabikansalaisilla on täydet poliittiset ja siviilioikeudet, mikä demonstroituu arabipuolueen ministeripaikkoina, arabituomarien nimityksinä Korkeimpaan oikeuteen asti ja arabien osallistumisena menestyksekkäästi Israelin yhteiskuntaan ja sen palveluiden tasavertaiseen tuottamiseen ja käyttämiseen. Myös Israelin suurlähettiläänä Suomessa vuosina 1996-1999 toiminut Ali Yahya oli etniseltä taustaltaan arabi. Mitään tällaista ei tapahtunut Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmässä.

Samaan aikaan antisemitismin voimakas lisääntyminen maailmassa osoittaa, että juutalaisen kansallisen kodin ja turvapaikan tarve ei ole vähentynyt maailmassa vaan lisääntynyt, usein boikottiliikkeen vaikutuksen ansiosta. Kansalaisjärjestöjen vääristellyn Israel-vastaisen apartheid-kampanjan ovat tuominneet mm. Yhdysvaltain, Saksan, Englannin, Itävallan, Tsekin, Kanadan ja Australian hallinnot. Myös Ranskan presidentti otti kantaa asiaan 24.2.2022: …on mahdotonta hyväksyä, että järjestöt käyttävät oikeudenmukaisen vapaustaistelun nimissä historiallisesti häpeällisiä termejä kuvaamaan Israelin valtiota. Kuinka kehtaamme puhua apartheidista valtiossa, jossa arabikansalaiset ovat edustettuina hallituksessa, parlamentissa, johtotehtävissä ja vastuullisissa viroissa?

Toivomme, että Suomi ei valtiona osallistu tähän kampanjaan eivätkä suomalaiset toimijat, kuten israelilaisten kanssa yhteistyötä tekevät yritykset ja muut yhteisöt, anna arvoa juutalaisvaltiota vastaan suunnatuille valheellisille ja vääristellyille dokumenteille, joihin monet aiemmin arvokasta työtä tehneet järjestöt ovat sortuneet.

Kari Teittinen, puheenjohtaja, Elämän marssi ry

Varpu Haavisto, puheenjohtaja, YAPS – Young Adults for Peace, Justice and Solidarity in the Middle East ry

Risto Huvila, puheenjohtaja, Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

Pasi Turunen, toiminnanjohtaja, Patmos Lähetyssäätiö

Ethel Salutskij, puheenjohtaja, Keren Kajemet Finland ry

Jarmo Kaksonen, puheenjohtaja, Gesher Hajetsia ry

Risto Auvinen, toiminnanjohtaja, Suomen Karmel-yhdistys ry

John Remes, puheenjohtaja, ICEJ Suomen osasto ry

Hannu Lyytikäinen, puheenjohtaja, Ebenezer Operation Exodus Finland ry

Timo Rauhalammi,puheenjohtaja, Israelin Ystävyysseura ry

Tor G. Gull, puheenjohtaja, European Coalition for Israel (ECI) Finland ry

Jaakob Happonen, puheenjohtaja, Menorah Näky ry

Ilkka Vakkuri, toiminnanjohtaja, Israelin Ystävät ry